Tuo kuvaa aika hyvin tänhetkistä olotilaani. Vaikka en tiedä, mitä muuta voisi olettaakaan, kun musikaalin ensi-ilta on huomenna, yksi esseekin pitäisi palauttaa ja pari analyysia, enkä ole tehnyt viikkoon mitään muuta kuin kirjoittanut ja ollut harjoituksissa. Eli ei mitään stressiä, näillä mennään. :P Näin rehellisesti sanottuna minua ei stressaa paljoakaan oikeesti. Ei ainakaan ennen kuin huomispäivänä mennessäni sinne täyteen härdelliin pyörimään. Toivottavasti kaikki menee hyvin.

Minusta on tainnut tulla joku ihmeellinen kapinallinen nuori. Tappelen koko ajan ja kaikkien kanssa (nytkö vasta se murrosikä tuli, ei voi olla totta!) ja kaikki ärsyttää. No, ärsytys saattaa johtua pienestä paineesta ja jännityksestä (joka tietenkin on eri asia kuin stressi) ja väsymyksestä. Pitäisi tehdä kaikkea, mutta kun ei jaksa ja ei huvita ja on miljoona muutakin asiaa tehtävänä. Ja ärsytys johtaa räjähtelyyn ja v*ttuiluun muille ihmisille, mikä johtaa riitoihin, mikä johtaa suurempaan ärsytykseen. Mikä noidankehä. Viimeksi eilen kuuntelin äitini saarnaa aiheesta Hyväntuulisuus ja Kohtelias Puhetapa. Voi varmaan arvata, miten Hyväntuulinen olin sen jälkeen.

Ja tämän totaalisen sekoilun laitan aivan suoralta kädeltä väsymyksen piikkiin. Tunnen kirjoittavani aivan höpöjä koko ajan. ;D Olen vain oikeasti niin väsynyt JA väsynyt JA niin helvetin väsynyt. Anteeksi ruma sana, mutta niin se on. Olen niin onnellinen tämän pyörityksen ollessa ohi. Tai no, en. Sitten täytyy palata takaisin koulunpenkille ja tehdä se #?!@## fysiikan koe. Mutta ruotsi ainakin loppuu, jos ei muuta positiivista voi sanoa. Maikkamme on nimittäin yksi niistä maailman ihanimmista. *enkuli*